Seminaarin avasi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtaja Jaakko Kurhila. Lyhyessä avauksesssan hän toi esiin videoiden käytön opetuksessa, joka olikin yksi seminaarin pääteemoista. Kurhila totesi avauksessaan, että opettajajohtoinen luento ei välttämättä ole enää tämän päivän juttu, mutta mihin sitten pitäisi keskittyä? Luento voi toimia nykymuodossaankin, kunhan se on mielenkiintoinen! Kysymys onkin miten käännämme
luennot niin että luentotilanne toimii ja on mielenkiintoinen, tähän voi olla vastaus flipped
classroom eli käänteinen opetus. Opettaminen on murroksessa ja pitäisi pyrkiä siihen, että koulutuslaitoksemme ei tapa oppimista ja luovuutta. Kurhila viittasi tässä Sir Ken Robinsonin Ted-puheeseen How schools kill creativity.
Kurhila kysyi myös onko hyvä opetus aina hyvää ja mikä siitä tekee hyvää? Hän totesi, että teknologia menee eteenpäin lujaa, mutta oppimisen ja opetuksen rakenteet ja järjestelmät, jopa ajattelu, etenee hyvinkin hitaasti ja rako teknologian ja muun toiminnan välillä repeää koko ajan suuremmaksi. Kurhila peräänkuuluttikin valtaa ja vastuuta opettajille, jotta opettajat voisivat antaa valtaa ja vastuuta opiskelijoille!
Ensimmäinen keynote-puhuja oli Eeva Pyörälä HY:n lääketieteellisestä tiedekunnasta. Hän on käyttänyt Flipped classroom-menetelmää opetuksessaan jo jonkin aikaa ja tutkii myös tätä ilmiötä.
Flipped classroom tai käänteinen oppiminen on oppimisen digitaalinen käänne ja mobiiliteknologia haastaa yliopisto-opetuksen uudistumaan.Luennot eivät enää kiinnosta, mutta avoimet aineistot kuten Ted.com ja Khan Academy vetävät yleisöä. Opiskelijoille pitäisi tarjota lisää aktivoivia opetustehtäviä ja vaihtoehtoja vanhalle luentomallille. Prober & Heath (2012) haastavat opettajat siirtymään flipped classroom-malliin omassa kirjoituksessaan "Lecture Halls without Lectures"
Haasteena on se, miten saadaan opiskelijat oikeasti tutustumaan materiaaliin etukäteen ennen oppimistapahtumaa. Tässä auttavat käänteisen oppimisen peruspilarit:
- oppimisen aktivoiminen
- oppimista tukevat virikkeet
- yhteisöllinen oppiminen
1) Oppimisen aktivoimisessa opiskelija perehtyy etukäteen annettuihin virikkeisiin eli oppimateriaaleihin. Tärkeintä on, että virike on opiskelijan ajattelua aktivoivaa.On tärkeää, että opiskelijan aiempi tieto ja osaaminen linkittyvät mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, ja että hän voi soveltaa ja yhdistää tietoja sekä arvioida omaa osaamistaan aiheesta.
2) Toinen peruspilari on monipuoliset virikkeet. Luentokin on osa oppimisprosessia, mutta luennot pitäisi olla lyhyitä, joissa keskitytään olennaiseen ja pyritään aktivoimaan opiskelijan ajattelua. Hyvä luennon pituus on noin 5-15 minuuttia. Esimerkiksi Ted.com luennot ovat 20 minuutin pituisia. On myös tärkeää, että opiskelija voi katsoa niitä milloin ja missä vain ja halutessaan voi myös palata niihin, esimerkiksi ennen tenttiä.
Videot kannattaa siis tuottaa lyhyinä klippeinä ja kannattaa miettiä minkälaisia klippejä käytetään. Video voi esimerkiksi olla haastattelu (voisi toimia myös kielissä) tai simulaatiovideo (toimisiko kielissä?) Kalle Romanov Helsingin yliopistosta on käyttänyt itse videoita opetuksessaan, hänen blogistaan voi katsoa lisää vinkkejä videoiden tekemiseen.
Muita virikkeitä voivat olla perinteiset oppikirjat tai e-kirjat ja muut interaktiiviset materiaalit, erilaiset sovellukset, ääniklipit, sähköiset luentoprujut, Moodlen quizzit ja testit. Voit käyttää joko valmiita virikkeitä tai tehdä niitä itse opettajakollegoiden ja opiskelijoiden kanssa.
Muita virikkeitä voivat olla perinteiset oppikirjat tai e-kirjat ja muut interaktiiviset materiaalit, erilaiset sovellukset, ääniklipit, sähköiset luentoprujut, Moodlen quizzit ja testit. Voit käyttää joko valmiita virikkeitä tai tehdä niitä itse opettajakollegoiden ja opiskelijoiden kanssa.
3)Kolmas käänteisen oppimisen peruspilari on yhteisöllinen oppiminen. On tärkeää, että opiskeltuja asioita käsitellään tunnilla pienryhmissä ja tämä voi tapahtua siis myös suurissa luokkaryhmissä. Opiskelijat voi jakaa pienryhmiin, jossa työstetään virikkeistä opittuja asioita eteenpäin. Ideana on, että opiskelijat yhteisöllisesti ratkaisevat opettajan antamia tehtäviä, jotka liittyvät opiskeltuun ainekseen.
Ryhmät voivat olla opettajan järjestämiä tai ne voivat olla opiskelijoiden spontaanisti luomia ryhmiä tai opintopiirejä, jopa ad hoc- ryhmiä. Tärkeää on, että luokassa tehdään tehtäviä yhdessä 6-10 henkilön ryhmissä. Tässä työskentelyssä on tärkeää opiskelijalähtöisyys, ja että sovelletaan ja käsitteellistetään opittua. Opettaja toimii tuutorina ja haastaa ryhmiä, edistää vuorovaikutusta, esittää kysymyksiä, käsittelee tapausta selkeästi ja tekee lopuksi yhteenvedon.
Ryhmät voivat olla opettajan järjestämiä tai ne voivat olla opiskelijoiden spontaanisti luomia ryhmiä tai opintopiirejä, jopa ad hoc- ryhmiä. Tärkeää on, että luokassa tehdään tehtäviä yhdessä 6-10 henkilön ryhmissä. Tässä työskentelyssä on tärkeää opiskelijalähtöisyys, ja että sovelletaan ja käsitteellistetään opittua. Opettaja toimii tuutorina ja haastaa ryhmiä, edistää vuorovaikutusta, esittää kysymyksiä, käsittelee tapausta selkeästi ja tekee lopuksi yhteenvedon.
Eeva Pyörälä painotti lopuksi, että opetustiloista on väliä! Vanha luentosali opetustilana ei toimi tällaisessa opiskelussa, vaan on luotava enemmän LUTin demoluokan tai HY:n Minervatorin tapaisia tiloja, jossa voidaan työskennellä pienryhmissä, mutta tarvittaessa myös koota koko joukko yhteen. Myös teknologian pitää olla ajan tasalla. Opetuksen murros vaatii myös opetustilojen muutoksen!
Videoiden käyttö oppimisen näkökulmasta
Toinen keynote-puhuja oli Jarkko Mylläri, joka kertoi videoiden käytöstä oppimisessa. Hän yritti antaa vastauksia kysymykseen Miksi käyttää videoita? Hänen mukaansa videot voivat olla paitsi hyviä oppimateriaaleja mutta ne myös harjoittavat opiskelijan omaa tuottamista. Oppimista voi myös arvioida videon avulla, jossa video on yksi oppimisen prosessimateriaali. Mylläri tekee itse väitöstutkimusta oppimisesta ja oppimaan oppimisessa, jossa videoita käytetään mm. metatiedon esiin tuomisessa. Hänen mukaansa oppiminen on kerrosteinen prosessi.
Hän antoi myös paljon vinkkejä erilaisten appsien ja muiden ohjelmien opetuskäyttöön, tässä muutamia videoiden teko-ohjelmia, jotka Mylläri mainitsi:
Hän antoi myös paljon vinkkejä erilaisten appsien ja muiden ohjelmien opetuskäyttöön, tässä muutamia videoiden teko-ohjelmia, jotka Mylläri mainitsi:
Itse jäin pohtimaan miten kielten opetuksessa videoita voisi hyödyntää laajasti. Mylläri korosti sitä, että opettajan on perehdyttävä
itse myös näihin ja treenata välineiden käyttöä! Ongelmana tuntuu vaan olevan AIKA, mistä ottaa aikaa harjoitella näiden ohjelmien käyttöä. Toisaalta opiskelijoille voi antaa vapauden itse opetella tekemään videoita, ilman että opettaja "opettaa" niiden käyttöä. Riittää, että opettaja tekee hyvän, selkeän tehtävänannon ja sen jälkeen päästää opiskelijat vapaaksi.
Mylläri mainitsi vielä tällä hetkellä paljon esillä olevan digitaalisen tarinankerronnan (making of making stories...), jolla opetetaan opiskelijaa tai oppilasta mm. seuraaviin asioihin:
Mylläri mainitsi vielä tällä hetkellä paljon esillä olevan digitaalisen tarinankerronnan (making of making stories...), jolla opetetaan opiskelijaa tai oppilasta mm. seuraaviin asioihin:
- media- ja monilukutaito
- globaalikansalaisuus
- aihekokonaisuudet
Viimeisenä Mylläri mainitsi myös oppimisen arvioinnin videoiden avulla! Digitaalisten tarinoiden tai making of-videoiden avulla opettaja voi arvioida opiskelijoiden oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Making of-videon avulla opiskelijat voivat tehdä näkyväksi oppimisprosessinsa paremmin kuin jos arvioidaan vain lopputulosta. Tärkeää arvioinnin kannalta kuitenkin on, että treenataan sitä mitä arvioidaan, eli pitää miettiä mitä opettaa ja mitä arvioi ja onko ne linjassa tavoitteiden kanssa! "Se mitä arvioidaan, sitä ja siten opiskellaan" (Abraham Lincoln).
Iltapäivän caset lyhyesti
Alla lyhyet kuvaukset iltapäivän case-esityksistä. Otsikon linkistä pääset lukemaan esittäjien oman tiivistelmän aiheesta.
Alla lyhyet kuvaukset iltapäivän case-esityksistä. Otsikon linkistä pääset lukemaan esittäjien oman tiivistelmän aiheesta.
Tieteellinen kirjoittaminen haltuun yhteistoiminnallisesti (Eija Siltari & Tiina Tuijula)
Kasvatustieteen perusopintojen ensimmäinen essee, 4 op
324 opiskelijaa, verkossa 98, monimuotoisesti 226
4 opettajaa, 14 tuutoria
Kurssin tavoitteena kirjoittaa 7-9 sivuinen essee
2-4 hengen ryhmät, sai muodostaa itse sen mukaan mikä aihe kiinnostaa, sai valita 6 aiheesta
Tieteellinen kirjoittaminen on haastavaa kun pitää osata yhdistää omaa ajattelua tieteellisen kirjoittamisen taitoon sekä sisällön osaamiseen!
Oletetaan, että osataan toimia ryhmässä, mutta ei se aina ole niin. Ryhmässä työskentelyn pelisäännöt esiin, lista siitä mikä on hyvin toimiva ryhmä josta keskustellaan yhdessä, näin ehkä vähennetään myös vapaamatkustusta!
Miten opetetaan antamaan palautetta? Vertaispalautteen antoon selkeämmät ohjeet. Sanallinen loppupalaute on tärkeä!
Aikataulu tiukka, pitää miettiä miten paljon ja mitä opiskellaan, että on aikaa myös kirjoittaa ja varsinkin muokata tekstiä saadun palautteen perusteella.
Ketterästi käänteisessä luokkahuoneessa sulautuvaa opetusta, yhteisöllistä oppimista ja tiimiopettajuutta (Pirjo Valokorpi & Mikko Mäntyneva)
Hämeen ammattikorkeakoulun työelämässä olevia aikuisopiskelijoita
kaksi ryhmää: suomenkielinen (noin 35 opiskelijaa), englanninkielinen (noin 30 opiskelijaa)
kaksi ryhmää: suomenkielinen (noin 35 opiskelijaa), englanninkielinen (noin 30 opiskelijaa)
Opiskelijan aktivointi tärkeäksi, tapaamisiin tuleminen piti tehdä kannustavaksi ja opiskelijaporukan pitää kokea saavansa jotain plussaa siitä, että tulee paikalle - hyödynnetään ryhmän tuki ja sitouttaminen
Tiimiopettajuus: ko. kurssilla 3 opea
Ketterät menetelmät ja flipped learning: scrum viitekehys (tuoteomistaja, kehittäjätiimi, verkkotuutori)
4 viikon sprintti:
Tehtävänannot lähipäivinä, verkossa kerran kuukaudessa myös tavataan, verkossa toimitaan viikoittain itsenäisesti pienryhmissä
Tehtävänannot lähipäivinä, verkossa kerran kuukaudessa myös tavataan, verkossa toimitaan viikoittain itsenäisesti pienryhmissä
4 hengen ryhmät, jotka pysyvät koko sprintin ajan yhdessä
Puhujat esittivät lopuksi esityksestä nousseita keskustelun aiheita:
Aikuisopiskelijoiden aktivointi ja sitouttaminen
Scrum-malli (liittyy ketterään suunnitteluun jne.)
Flippaus ja opettajan ammatillinen identiteetti
Aikuisopiskelijan tottumukset, preferenssit ja flippaus
Eräs kuulija halusi kuulla konkreettisen esimerkin miten flippaus ja yhteistoiminnallisuus on toteutunut kurssilla. Pirjo Valokorpi antoin esimerkin: Opiskelijat saavat flipatut klipit/virikkeet joihin he tutustuivat etukäteen, sen jälkeen lähitapaamisessa keskusteltiin virikeaineistosta. Itse opiskelujaksolla opiskelijat observoivat omilla työpaikoillaan miten opiskeltu ilmiö toimii käytännössä, jonka jälkeen keskusteltiin asiasta lähitapaamisissa ja jaettiin tietoa ja kokemuksia, jonka jälkeen päätettiin miten ilmiötä testataan omalla työpaikalla, miten ko. asiaa voi muuttaa konkreettisesti ja sen jälkeen vielä arvioitiin miten asia työpaikalla muuttui vai muuttuiko?
Yleisöstä nousi kysymys myös kurssin kuormittavuudesta sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Tällä kurssilla opiskelijan kuormitus on tasaisempi koko kuukauden ajan, opettajalle kuukausi on intensiivinen, mutta vastaavasti toisina aikoina on aikaa tehdä muuta. Opettajan haaste on moderoida aineiston määrää ja antaa opiskelijoiden myös etsiä aineistoja, joskus löytyy hienoja uusia matskuja, joista opettajat eivät ole kuulleetkaan!
Ryhmän ja oman toiminnan reflektointi on tärkeää lopussa!
Kohti tutkivaa työtapaa (Mikael Kivelä, Leila Pehkonen & Vilhelmiina Harju)
Pakollinen perusopintojen kurssi 5 op
Tavoitteena opiskelijan integroiminen tiedeyhteisöön
70-120 opiskelijaa
2 periodin kurssi
Kuusi lähitapaamista
Käytetään tutkivaa työtapaa: research-led, research-oriented, research-based
Ei vaihtoehtoisia suoritustapoja
Ei löysäillä - jos ei ensimmäisellä kerralla paikalla, ei toiveita päästä mukaan
Ei luentoja, opiskelijat tuottavat kaiken sisällön, nimikkotutkija käytettävissä, mutta hän ei opeta
Ryhmät muodostetaan "lööppien avulla" - Siltasanomat: "Fuksin avoin tilitys: kommentointi uuvutti minut" tai "Opiskelijat tuohtuneina: blogia väärinkäytettiin koko syksy", opiskelijat ilmoittautuvat siihen ryhmään mikä "lööppi" eniten kiinnostaa
Minervatori oppimisympäristönä, yhteistiloja ja pienryhmätiloja, opetustilat varattu kaikille viikoille vaikka ei olisikaan lähiopetusta, opiskelijat pääsevät työskentelemään ryhmissä
Tehtävät sisältyvät nimikkotutkijan tutkimukseen, sen eri osa-alueisiin, opiskelijat tutustuvat tutkijan tuotantoon ja tutkijaan.
Yhtenä työskentelymuotona blogin pitäminen, jokainen ryhmä vastaa yhdestä viikosta blogissa
Blogi toimii areenana, jossa pienryhmien aiheet kootaan ja jossa voi keskustella. Opiskelijoita myös kannustettiin kommentoimaan blogissa.
Haasteita: blogi koettiin irralliseksi muusta kurssista, formaalin opiskelukontekstin ja informaalin some-maailman yhteensovittaminen, tieteellistä tekstiä vai vapaamuotoista kirjoittelua? Arvioinnin ongelma? Vastaamista vai dialogia?
Arviointi:
Tutkijatentti, jossa nimikkotutkija paikalla ja jolle opiskelijat tekevät kysymyksiä ko. tutkijan tutkimusaiheesta. Opiskelijoiden perehtyneisyys aiheeseen käy ilmi kysymyksistä. Kurssin opettaja arvioi opiskelijoiden osaamisen, arviointi 0-5
Oppimisraportti/oppimispäiväkirja (ei käytössä vuonna 2014),
Kurssin blogi (ei arvioitu),
"Tuunattu" tutkimussuunnitelma (arvioitiin 0-5/täydennettävä)
Yhteinen arvosana pienryhmälle
Tutkijatentti, jossa nimikkotutkija paikalla ja jolle opiskelijat tekevät kysymyksiä ko. tutkijan tutkimusaiheesta. Opiskelijoiden perehtyneisyys aiheeseen käy ilmi kysymyksistä. Kurssin opettaja arvioi opiskelijoiden osaamisen, arviointi 0-5
Oppimisraportti/oppimispäiväkirja (ei käytössä vuonna 2014),
Kurssin blogi (ei arvioitu),
"Tuunattu" tutkimussuunnitelma (arvioitiin 0-5/täydennettävä)
Yhteinen arvosana pienryhmälle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti