Kielikoulutus on investointi, ei kulu!

Kieliparlamentti esittää kielikoulutusvaatimuksia ja kielikoulutuslupauksia tulevalle eduskunnalle

Kielikoulutuksen kysymykset ovat arvovalintoja. Kielitaito on olennainen osa tasa-arvoa ja osallisuutta, joten sen laajemmat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet on huomioitava. Tasa-arvoisen kielikoulutuksen toteuttaminen vaatii tutkimusta kielikoulutukseen osallistumisesta ja sen taloudellisista kytköksistä, mutta myös opettajien ja muiden toimijoiden sitoutumista kielikoulutuksen kehittämiseen.

Kielikoulutuksen tasa-arvoisuutta edistettävä

Kieliparlamentti vaatii kielikoulutuksen tasa-arvoa ja kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan kielikoulutuksen kansallinen strategia, jossa on huomioitava kielikoulutuksen suunnitelmallisuus ja jatkumo koulutusasteelta toiselle sekä turvattava laadukas opettajien perus- ja täydennyskoulutus valtakunnallisesti. Strategian laadinnassa on kuultava myös kentän toimijoita.

Kieliparlamentti lupaa olla käytettävissä strategian luomisessa. Emme istu omissa poteroissamme ja valvo omia etujamme, vaan teemme yhteistyötä ja katsomme kielikoulutusta kokonaisuutena.

Maahanmuuttajien kielivarannon hyödyntämistä kehitettävä

Kieliparlamentti vaatii, että maahanmuuttajien kielivarannon tunnustamiseksi ja tunnistamiseksi kehitetään yhteiset välineet ja dokumentointitavat, ja että kotoutumiskoulutusten jatkuvuus turvataan. Lisäksi vaadimme lainsäädännöllistä muutosta, joka mahdollistaa joustavien väylien hyödyntämisen maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajien pätevöitymiseksi. Vaadimme myös, että varhaiskasvatuksen oman äidinkielen opetukseen on oltava haettavissa valtionavustusta.

Kieliparlamentti lupaa edistää ja kehittää kaikkien kielten käyttöä oppimisen kohteena ja välineenä eri koulutusasteilla.

Kielitietoisuutta lisättävä kaikilla koulutusasteilla

Kieliparlamentti vaatii, että kielitietoisuutta lisätään kaikilla koulutusasteilla ja koulutusmuodoissa varhaiskasvatuksesta lähtien. Varhaiskasvatussuunnitelmiin on sisällytettävä kielitietoinen kasvatus. Peräänkuulutamme ymmärrystä kielen roolista kaikessa oppimisessa, viestinnällisempää kielikäsitystä ja oppijoiden kielellisen itsetunnon tukemista.

Kieliparlamentti lupaa edistää kieli- ja kulttuuritietoisuutta opettajien yhteistyöllä kaikilla koulutusasteilla. Päästämme irti täydellisen kielitaidon ajatuksesta. Koulutamme itsevarmoja, heittäytymiskykyisiä ja vakuuttavia viestijöitä.

Suomen opetusta kansainvälisille opiskelijoille lisättävä

Kieliparlamentti vaatii, että vieraskielisissä tutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelijoille tarjotaan suomen kielen opetusta, joka edistää työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskunnassa toimimista.

Kieliparlamentti lupaa kehittää kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen opetusta korkea-asteella.

Kuudes valtakunnallinen Kieliparlamentti järjestettiin torstaina 26.3.2015 Helsingissä. Parlamentin teemana oli kielikoulutus ja talous. Paikalle kokoontui julkishallinnon, opetushallinnon, opiskelijajärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja yhdistysten edustajia sekä kouluttajia, opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita.

Tilaisuuden järjesti Kielikoulutuspolitiikan verkosto (www.kieliverkosto.fi), jonka toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kielikoulutuspolitiikan verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa.

Lisätietoja:

Tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvieri, teija.kangasvieri@jyu.fi, 040 8053 017
Yliopistotutkija Taina Saarinen, taina.m.saarinen@jyu.fi, 0400 247 970